Yrityskäyttöön tarkoitettu tekoälyinfrastruktuuri: mitä SAP ja Mercedes-Benz paljastavat n8n:stä

SAP_Mercedes-Benz

Yrityskäyttöön tarkoitettu tekoäly on jo ohittanut chatbot-vaiheen. Tärkein kysymys ei enää ole se, pystyykö tekoäly vastaamaan kysymyksiin. Tärkein kysymys onkin, voiko tekoälystä tulla osa yrityksen todellista toimintatapaa.

Juuri siinä n8n on alkanut olla merkityksellinen.

n8n on työnkulun automatisointialusta, jonka avulla tiimit voivat yhdistää sovelluksia, sovellusrajapintoja, tietokantoja, tekoälymalleja ja liiketoimintajärjestelmiä toimiviksi prosesseiksi. Se on riittävän visuaalinen, jotta liiketoimintatiimit ymmärtävät sen, mutta riittävän joustava, jotta insinöörit voivat kehittää sitä edelleen. n8n kuvailee alustansa yhdistelmäksi, jossa yhdistyvät visuaalinen työnkulun rakentaminen, räätälöity koodi, natiivit tekoälyominaisuudet, mahdollisuus käyttää sitä omassa ympäristössä sekä yli 400 integraatiota. [1]

Mutta mielenkiintoisinta ei ole pelkästään se, mihin n8n pystyy, vaan se, ketkä sitä nykyään käyttävät.

Kaksi viimeaikaista kehityskulkua kertoo paljon siitä, mihin suuntaan yrityskäyttöön tarkoitettu tekoäly on menossa. SAP on tehnyt strategisen sijoituksen n8n-yritykseen ja aikoo integroida sen Joule Studioon. Mercedes-Benz on ilmoittanut ottavansa n8n:n käyttöön maailmanlaajuisesti osana tekoälyautomaatiostrategiaansa. [2] [3]

Nämä eivät ole mitenkään vähäpätöisiä kokeiluja. Ne ovat merkkejä siitä, että suurissa organisaatioissa työnkulun automatisointi on vakiintumassa tärkeäksi osaksi yritysten tekoälyinfrastruktuuria.

Mitä SAP tekee ja miksi sillä on merkitystä

SAP on monien suuryritysten toiminnan ytimessä. Taloushallinto, hankinta, toimitusketju, henkilöstöhallinto, tuotanto, raportointi ja muut ydinprosessit nojaavat usein SAP-järjestelmiin. Siksi SAP on yksi tärkeimmistä alueista, joilla tekoäly voi tuottaa todellista liiketoiminnallista arvoa.

Mutta siinä on yksi mutka.

Vaikeinta ei ole itse tekoälymalli. Kielimalli pystyy lukemaan asiakirjan, tiivistämään viestin tai ehdottamaan seuraavaa askelta. Vaikeinta on yhdistää tämä tulos oikeisiin liiketoimintatietoihin, oikeisiin käyttöoikeuksiin, oikeisiin hyväksyntöihin, oikeisiin henkilöihin ja oikeisiin järjestelmäpäivityksiin.

Siksi SAP:n ja n8n:n välinen yhteys on tärkeä.

SAP on ilmoittanut, että n8n integroidaan Joule Studioon, joka on SAP:n ympäristö yrityskäyttöön tarkoitettujen agenttien, sovellusten ja agenttipohjaisten työnkulkujen kehittämiseen. SAP kuvailee Joule Studioa paikkana, jossa tiimit voivat kehittää ja koordinoida yrityskäyttöön tarkoitettuja tekoälytyönkulkuja hallitussa ympäristössä. [4]

n8n tuo mukanaan työnkulkukerroksen. n8n:n mukaan sen visuaalinen työnkulkutyökalu tuodaan SAP Business Technology Platformin Joule Studioon. Ajatuksena on, että tiimit voivat hallita tekoälypohjaisia työnkulkuja SAP-järjestelmän ja kolmansien osapuolten palveluiden välillä hyödyntäen samalla SAP:n tunnistautumis-, tietoturva- ja käyttöoikeusvalvontaa. [5]

Se muuttaa tekoälyn roolia yrityksessä.

Sen sijaan, että yritys pyytäisi tekoälyavustajalta neuvoa ja suorittaisi työn sitten manuaalisesti, se voi luoda työnkulun, jossa tekoäly lukee saapuvan pyynnön, tarkistaa SAP-tiedot, pyytää tarvittaessa ihmisen hyväksyntää ja päivittää oikean tietueen.

Se on paljon käytännöllisempi versio yrityskäyttöön tarkoitetusta tekoälystä.

Miltä tämä voisi näyttää käytännössä

Kuvittele, että hankintapyyntö saapuu sähköpostitse. Työnkulku voisi lukea viestin, poimia tärkeät tiedot tekoälyn avulla, tarkistaa toimittaja- tai sopimustiedot SAP-järjestelmästä, ohjata pyynnön oikealle henkilölle ja luoda seurantatehtävän.

Taloushallinnossa työnkulku voi auttaa laskujen käsittelyssä. Se voi poimia tietoja asiakirjasta, verrata niitä SAP-tietueisiin, merkitä poikkeukset ja lähettää epäselvät tapaukset hyväksyttäväksi.

Kenttäpalvelussa asiakkaan viesti voi käynnistää työnkulun, joka luokittelee ongelman, hakee laitetiedot SAP-järjestelmästä, tarkistaa varaosien saatavuuden ja ilmoittaa asiasta oikealle huoltotiimille.

Missään tapauksessa n8n ei korvaa SAP:ta. Se ei ole tarkoituksena. n8n:n arvo piilee siinä, että se toimii SAP:n ympärillä koordinointikerroksena. Se auttaa yhdistämään SAP-tiedot tekoälyyn, ulkoisiin työkaluihin ja ihmisten tekemiin päätöksiin.

Siinä vaiheessa automaatiosta on hyötyä. Ei erillisenä työkaluna, vaan osana prosessia.

Mercedes-Benz osoittaa muutoksen laajuuden

Mercedes-Benzin tarina välittää saman viestin eri näkökulmasta.

Monet yritykset ovat edelleen jumissa tekoälyn pilotointivaiheessa. Ne testaavat työkaluja, rakentavat esittelyversioita ja kokeilevat muutamia sisäisiä käyttötapauksia. Jotkut näistä pilottiprojekteista ovat vaikuttavia, mutta ne eivät useinkaan pääse osaksi päivittäistä työtä.

Mercedes-Benz suhtautuu asiaan vakavammin.

Yritys ilmoittaa ottavansa n8n-alustan käyttöön maailmanlaajuisesti osana pitkän aikavälin digitaalista ja tekoälystrategiaansa. Tavoitteena on laajentaa tekoälyautomaation käyttöä yksittäisistä pilottiprojekteista osaksi päivittäistä liiketoimintaa tutkimus- ja kehityksessä, tuotannossa, myynnissä, taloushallinnossa, henkilöstöhallinnossa ja IT-toiminnassa. [3]

Se on tärkein asia. Mercedes-Benz ei esittele n8n:ää pelkkänä sivuprojektina. Se hyödyntää sitä osana laajempaa teknologia-arkkitehtuuria, joka tukee tekoälypohjaisia työnkulkuja nykyisissä järjestelmissä. [3]

n8n:n mukaan myös Mercedes-Benz järjesti koko yrityksen kattavan hackathonin, johon osallistui yli 1 500 työntekijää, käytännönläheisten tekoälyautomaation sovelluskohteiden löytämiseksi. Tämä seikka on tärkeä, sillä se osoittaa, kuinka yrityskäytössä tekoäly voidaan tuoda lähemmäksi arkea. Parhaat automaatioideat syntyvät usein juuri niiltä ihmisiltä, jotka tuntevat työnsä parhaiten. [6]

Missä Mercedes-Benz onnistuu

Mercedes-Benzin toimintamallista voi oppia kolme hyödyllistä asiaa.

Aloita ensinnäkin käytännön työstä. Parhaat automatisointiajatukset syntyvät yleensä toistuvista tehtävistä, hitaista työtehtävien siirroista, manuaalisesta tietojen syöttämisestä, hajallaan olevasta tiedosta ja prosessien pullonkauloista. Juuri näissä kohdissa tekoäly voi poistaa kitkaa.

Toiseksi, ajattele alustojen kautta, älä yksittäisten temppujen. Yksi automaatio voi säästää aikaa. Yhteinen automaatioalusta voi luoda toistettavan tavan parantaa työntekoa eri osastojen välillä.

Kolmanneksi, ota liiketoiminta mukaan. Prosessin parhaiten tuntevat ihmiset tietävät yleensä, missä aikaa kuluu hukkaan. Visuaalisen työnkulutyökalun avulla he voivat selittää, testata ja muokata automaatioita ilman, että siitä muodostuu pitkä ohjelmistoprojekti.

Se ei tarkoita, että kaikkien pitäisi kehittää kriittisiä automaatioita ilman valvontaa. Se tarkoittaa, että yrityksillä on oltava malli, jossa liiketoimintatiimit voivat osallistua kehitykseen ja tekniset tiimit voivat varmistaa järjestelmän turvallisuuden, luotettavuuden ja ylläpidettävyyden.

Tärkein asia: Tekoäly vaatii työnkulun infrastruktuuria

SAP ja Mercedes-Benz päätyvät samaan johtopäätökseen.

Tekoäly vaatii työnkulun infrastruktuurin.

Chatbot voi vastata kysymykseen. Työnkulku voi viedä prosessin loppuun.

Jotta tekoälystä tulisi yrityksessä todella hyödyllistä, sen on oltava yhteydessä järjestelmiin, dataan, hyväksyntäprosesseihin, tapahtumiin ja toimenpiteisiin. Sen on tiedettävä, mistä tiedot ovat peräisin, mitä sääntöjä sovelletaan, mitä seuraavaksi pitäisi tapahtua ja milloin ihmisen tulisi puuttua asiaan.

Siksi työnkulun koordinointi on nousemassa yhä tärkeämmäksi. Yritysten tekoälyn tulevaisuus ei tarkoita pelkästään älykkäämpiä malleja. Siinä on kyse myös näiden mallien yhdistämisestä liiketoiminnan todellisiin prosesseihin.

Tässä n8n on löytänyt hyödyllisen roolin. Se ei ole pelkästään yksinkertainen automaatiotyökalu, eikä se ole pelkästään kehittäjäalusta. Se sijoittuu näiden kahden välimaastoon. Liiketoimintatiimit voivat ymmärtää logiikan visuaalisesti, kun taas insinöörit voivat silti laajentaa sitä tarvittaessa.

Tuota tasapainoa on vaikea löytää. Se on luultavasti myös yksi syy siihen, miksi SAP ja Mercedes-Benz kiinnittävät asiaan huomiota.

Mitä tämä tarkoittaa tekoälyautomaatiota arvioiville yrityksille

Yrityksille, jotka harkitsevat tekoälypohjaista automaatiota, lähtökohtana ei tulisi olla työkalu, vaan prosessi.

Hyvä ensimmäinen projekti voisi olla laskujen käsittely, palvelupyyntöjen luokittelu, myyntipyyntöjen käsittely, sisäinen raportointi, asiakirjojen analysointi tai asiakaskommunikaatio. Paras lähtökohta on yleensä prosessi, joka on toistuva, aikaa vievä ja riippuvainen useista eri järjestelmistä saatavista tiedoista.

Jos organisaatiossanne käytetään SAP-järjestelmää, SAP:n ja n8n:n yhteistyö on erityisen merkityksellistä. Se viittaa tulevaisuuteen, jossa tekoälypohjaisia työnkulkuja voidaan suunnitella lähempänä niitä järjestelmiä, joissa liiketoiminnan kannalta kriittiset tiedot jo sijaitsevat.

Vaikka organisaatiossanne ei käytetä SAP-järjestelmää, sama periaate pätee silti. Mahdollisuus piilee tekoälyn yhdistämisessä ERP-, CRM- ja sähköpostijärjestelmiin, SharePointiin, Teams-sovellukseen, tietokantoihin, palvelujärjestelmiin ja muihin operatiivisiin työkaluihin.

Todellinen arvo ei ole ihmisten korvaaminen. Se on turhan manuaalisen työn poistaminen, vasteaikojen lyhentäminen, virheiden vähentäminen ja ihmisille enemmän aikaa sellaisiin päätöksiin, joissa tarvitaan nimenomaan ihmisen harkintaa.

Johtopäätös

n8n on nousemassa merkittävään asemaan, koska se tarjoaa vastauksen yhteen yritysten tekoälyn suurimmista kysymyksistä: miten tekoälystä tehdään työkalu, joka integroituu osaksi työnkulkua?

SAP:n investoinnit ja Joule Studion suunnitelmat osoittavat, että n8n on siirtymässä yhä lähemmäksi yritysten ydinjärjestelmiä ja hallittuja tekoälyprosesseja. Mercedes-Benzin maailmanlaajuinen käyttöönotto osoittaa, että suuret organisaatiot etsivät keinoja laajentaa tekoälyautomaatiota todellisiin liiketoimintoihin.

Yhteenvetona nämä kehityssuuntaukset antavat selkeän viestin. Tekoälyn seuraavaa vaihetta eivät määritä pelkästään paremmat mallit. Sen määrittää se, kuinka hyvin nämä mallit on integroitu järjestelmiin, ihmisiin, dataan ja prosesseihin.

Juuri tähän suuntaan SAP ja Mercedes-Benz ovat jo siirtymässä, ja on todennäköistä, että monet muutkin organisaatiot seuraavat perässä.